Merle rotumääritelmässä

Pk collie: Sinimarmoroitu: Pääväri puhtaan hopeansininen, joka on marmoroitunut mustalla värillä. Syvät punaruskeat merkit ovat toivottuja, mutta niiden puuttuminen ei ole virhe. Suuret mustat merkit, savenharmaa väri tai ruosteenruskea sävy peitinkarvassa tai pohjavillassa ovat vakavia virheitä.

Sk collie: Sinimarmori: Pääväri puhtaan hopeansininen, joka on marmoroitunut mustalla värillä. Syvät punaruskeat merkit ovat toivottuja, mutta niiden puuttuminen ei ole virhe. Suuret mustat merkit, tummanharmaa väri tai ruosteenruskea sävy peitinkarvassa tai pohjavillassa ovat vakavia virheitä.

Poiminnat pitkä- ja sileäkarvaisten collieiden rotumääritelmistä.

Artikkelin kuvien ideana on tarkastella collien ja shetlanninlammaskoiran oikeaa blue merle -väriä ja siinä esiintyviä ei-toivottuja ominaisuuksia. Koirat eivät välttämättä ole itsessään laadultaan erinomaisia tai niillä saattaa olla jotain muita puutteita. Tarkistelemme siis tässä artikkelissa blue merleä väriä ja sen eri sävyjä oikeasta virheellisiin sävyihin.

Merlevärin historiaa

Sinimarmorointi tarkoittaa samaa kuin blue merle, jota yleisesti käytetään collieiden ja shelttien värejä lueteltaessa. Tässä artikkelissa keskitytään vain sinimarmoroitu-väriin.

Marmorointi tarkoittaa taiteenmuotoa, jossa kaksi väriä saavat aikaan toinen toistaan kauniimpia kuvia ja kuvioita. Marmorointi nimitys on tullut ikivanhasta ebru-taiteesta, jossa haluttiin tehdä koristustaidetta. Ebru-taide on vaikea ja ahkerasti työtä ja kärsivällisyyttä vaativa menetelmä, jossa ei voi millään toistaa samaa teosta uudestaan, koska tulokset riippuvat taiteilijan tavoitteiden lisäksi fysiikan ja kemian säännöistä. Samaa sääntöä voisi miettiä, kun alkaa kasvattamaan blue merlejä. Se on haasteellista ja siihen tarvitaan tietoa ja syventymistä, että saa aikaan oikeaoppisen värin.

Blue merle -värin alkuperäinen nimi oli ”marled”. Se muuttui ajan kuluessa sanaksi ”marle” ja vielä myöhemmin sanaksi ”merle”. Merle tarkoittaa marmorimaista väritystä. Blue merle tarkoittaa, että sinisessä päävärissä on mustia länttejä, joista on marmoroitunut viivoja, länttejä ja pilkkuja siniseen pohjaväriin.

Blue merle on erittäin viehättävä ja kiehtova väri sekä genetiikan että kasvatustyön kannalta. Alkuaan se oli yksi tavallisimmista paimenkoirien alkuperäisistä väreistä. Sitä pidettiin hyvin tavanomaisena 1850-luvulla, koska merlejä paimenkoiria oli eripuolilla Englantia. Maanviljelijät eivät kuitenkaan pitäneet väristä, joten monet niistä lopetettiin heti syntymän jälkeen.

Oikeanlainen merle

Blue merle on collien väreistä nykyisin katseenvangitsija ja moni sanoo, että blue merle collie voittaa aina (pitkäkarvaisten näyttelykehässä). Tulisi kuitenkin ymmärtää, millainen värin tulee olla sinisen ja mustan suhteen. Kaikki blue merlet eivät ole erinomaisia väriltään ja laadultaan, vaikka niitä palkitaan ja niitä ylistetäänkin.

Sinimarmoroidussa koirassa sininen väri on päävärinä. Sinisen värin täytyy olla puhtaan hopeansininen. Sinisen väriä kuvailtaessa se on kirkas ja puhdas. Joku on sanonut myös, että väriä voi kuvailla taivaansinisenä. Se ei saa olla samea, likaisen sininen, rusehtavan sininen tai liuskekiven sininen. Maallikko sanoo väriä harmaaksi tai siniharmaaksi. Jos koiralla on samea, likainen, rusehtava tai liuskekiven värinen sininen väri, sen väriä ei voida pitää erinomaisena.

Täydellinen blue merle -väritys on hopeansininen pohjaväri, jossa on mustaa marmorointia ja mustaa väriä roiskunut läiskiksi siniseen väriin, mutta ei kuitenkaan suurina läntteinä. Suuri läntti tarkoittaa miehen kämmenen kokoista aluetta, eivätkä mustat läntit saisi olla sen suurempia. Tämä määrittely on vanha ja sitä pitäisi kunnioittaa. Englannin kielellä sama asia ilmaistaan seuraavalla tavalla:

Blue Merle: predominantly clear, silvery blue, splashed and marbled with black. Large black markings, slate colour (liuskekivi), or rusty tinge (ruosteinen sävy) either of top or undercoat are highly undesirable.

Huomioitavaa on se, että tiplojen tulisi näkyä sinisellä pohjalla. Joskus näkee blue merlejä collieita, joiden läntit ovat jopa liian pienet.

Likainen väri voi olla ohimenevä

Joissain collielinjoissa blue merle väri on juniori-ikäisenä likaisen sininen, jopa rusehtava. Juniorikoiralle voi sittemmin tulla ensimmäisen karvanlähdön jälkeen kirkkaampi väri, mutta vain silloin, jos se on syntymähetkellä ja pienenä ollut kirkas ja puhdas. Jos koira on jo pentuna samean värinen, ei väri puhdistu vaikka kuinka odottelisi.
Joissain linjoissa sininen väri tummuu veteraani-ikään tumman siniharmaaksi, mikä on hyväksyttyä.

Rungossa ei saa olla valkoisia länttejä. Joskus on vaikea erottaa valkoista väriä hyvin kirkkaasta sinisestä väristä. Kasvattajan tulee olla lojaali ja myös armollinenkin itselleen. Mikäli odotettuun blue merle pentueeseen ei synny kirkkaan väristä pentua, ei liian tummaa tai likaisen väristä kannata ottaa ja toivoa, että väri puhdistuu ajan ja pesun myötä.

Sk collieiden sininen väri on hyvin haasteellinen, sillä hyviä sinisiä linjoja on vähän ja kasvattajia vielä vähemmän.

Kasvattajien tulee ottaa tämän värin erilaiset virheet huomioon kasvattaessaan ja valitessaan seuraavaa jalostusyksilöä. Lyhyenä ohjenuorana voisi sanoa, että valitse pentu, jolla on puhdas blue merle väri jo pienenä pentuna. Syntyessään pennut ovat kirkkaan sinisiä tai tummeman harmaita (kuin savu) tai vähän rusehtavia (kuin vähän likaisia, vrt kun teet vesivärityötä ja sotket siniseen väriin ruskeaa, niin väri muuttuu likaisen siniseksi). Kirkkaan sinisen sävyn näkee myös luovutusiässä, joten jos joku väittää, että tämä väri on nyt 7 viikkoisena tällainen samea ja muuttuu paremmaksi, niin itse emme ole sellaista ihmettä koskaan nähneet.

Tämä artikkeli koski vain yhtä collien väreistä ja jokainen meistä tietää, että onhan koirissa monta muutakin kohtaa, jotka tulee ottaa huomioon jalostusyksilöä valitessa. Toivottavasti kuitenkin tämän artikkelin myötä kirkastui ajatus blue merlestä koirasta hopeansinisellä pohjalla, jolla on alle kämmenen kokoisia mustia länttejä tai tiploja turkissaan.

Piia Enlund, Minna Manninen ja Rainer Vuorinen
Artikkeli on julkaistu alunperin Colliesanomissa 3/18

Esimerkkikuvia

Värin kehitys kolmessa eri koirassa, joista kuva ensin nuorempana vasemmalla ja vanhempana oikealla.

Ikää noin 12kk, värissä ruskehtava sävy alentaa palkintosijaa. Seuraavassa kuvassa ikää 5 vuotta, erinomainen väritys. Koira syntyessä ollut puhtaan hopeansininen.

Ikää noin 10 kk, värissä rusehtava sävy alentaa palkintosijaa. Ikää 3,5 vuotta erinomainen väritys.

Ikää 5 vuotta. Toisessa kuvassa ikää 9 vuotta, sininen väri tummunut iän myötä, mikä on hyväksyttyä.

Lisäksi kaksi yksittäistä veteraani-ikäistä koiraa (pk ja sk), joilla sininen väri on tummunut iän myötä.

Epätoivottuja piirteitä

Liian isot mustat läntit, päävärin tulee olla sininen. Sininen väri on puhdas ja kirkas.
Rusehtava sininen ja ruskeat/rusehtavat läntit.
Yleissävyn tulee olla sininen. Näillä yleissävy on ruskean sininen.