– Epätyypillinen merle

Ma (247-254 bp)
Ma+ (255-264 bp)

Epätyypillinen merle eli nk. ”maltese merle” on tullut monien collieihmisten tietoisuuteen viime vuosien aikana sosiaalisen median kautta. Suomessakin on syntynyt useampi mahdollinen Ma+ tai Ma -collie, joista puhutaan malteseina. Näitä suomalaisia collieita ei ole kuitenkaan tarkemmin testattu alleeleistaan.

m/Ma ei välttämättä näy lainkaan koiran ilmiasussa, erityisesti mikäli alleelin pituus on lähempänä Mc:n rajaa. Ei merle-kuviointia, ei muutosta koiran turkin väriin tai pigmenttiin. Joissain tapauksissa turkin väri saattaa näyttää haalistuneelta ja/tai aavistuksen rusehtavalta taikka hopeiselta. Pitkäkarvaisten koirien pohjavilla saattaa olla hieman vaaleampaa. Vaaleampia alueita saattaa ilmetä korvissa, kaulassa, hännän alla ja hännässä.

m/Ma+ koirilla merle-laikkuja ilmenee, mutta ne ovat pieniä ja niitä on harvassa eivätkä ne välttämättä ole selvästi havaittavissa. Koiran pigmentti on usein haalistunut ja turkin pohjaväri kokonaisvaltaisesti rusehtava. On myös mahdollista ettei Ma+ näy lainkaan koiran ilmiasussa.

Siniset silmät ovat molempien kohdalla mahdolliset. Pigmentin tuhoutumista valkoiseksi ei esiinny.

Epätyypillisen merlen pigmentin haalistuminen muistuttaa vahvasti diluution aiheuttamaa haalistumista, mutta sen on havaittu olevan erillinen tekijä kuin D-lokuksen diluutio – epätyypilliseksi merleksi testatuista koirista usea on testattu myös ei-diluutioksi. Myöskään rusehtavalla sävyllä ei ole lainkaan tekemistä B-lokuksen ruskean pigmentin kanssa.

Dr. Helena Synková nimesi epätyypillisen merlen alleelin nimellä Ma (atypical merle) vuonna 2012 julkaisemassaan artikkelissa, joka vakiinnutti alleelin nimen tieteellisessä käytössä. Sittemmin Dr. Clark on julkaissut vuoden 2018 aikana artikkelin, jossa nimittää kyseistä alleelia nimellä Md – diluutio merle. Tämä vaihtoehtoinen nimitys alleelille on hieman harhaanjohtava, sillä kaikki Ma-koirat eivät ole ilmiasultaan diluutiomaisesti haalistuneita.

Ma tai Ma+ -collieita

m/Ma (Kalalassie’s like a song in my heart, kasvattaja ja kuvan © Cordula Weiß) – Tilia-testattu Ma 254 bp
m/Ma+ (Zephyr, omistaja & kuvan © Merry Smircich Cearley) – Tilia-testattu Ma+ 260bp
Soopelimerle voi olla vaikea tunnistaa, vaikka sillä olisi klassinen M-alleeli. Näistä pehkopennuista numerot 3, 12 ja 11 soopelit ovat m/Ma+. Pentu numero 5 näyttää haalistuneelta tricolourilta, mutta sen genotyyppi on myös m/Ma+.
Pentu 4 on genotyypiltään m/Ma. Loput pennut ovat m/m. Kuva © Merry Smircich Cearley