Syntynyt 18.10.2019
1 blue merle narttu
Jucaides Deeva Devyani
”Kuura”
blue merle narttu
Rekisteröidyn lisäksi 4 enkelipentua:
2 tricolour poikaa syntyivät elottomina, molemmilla selvä kitalakihalio
tricolour poika ”Äiniö” hiipui alle 1vrk ikäisenä
blue merle narttu ”Unaja” lopetettiin 2vko iässä (lisätietoa alla)
Pentueen kuvagalleria 0-7vk
Unaja 18.10.2019 – 01.11.2019
Unajalle kasvoi halkaisijaltaan 2cm levyinen paise eturintaan 28-29.10. välisenä yönä. Paiseet pikkupennuilla eivät ole kovin tavallisia, ja muodostuvat yleensä nirhaumista tai haavoista, jos esimerkiksi emä on purrut pentua. Näin ei meillä ole käynyt ja Unajan iho oli siisti. Paiseelle ei löytynyt syytä, mutta se kasvoi isoksi nopeasti ja jouduttiin tyhjentämään eläinlääkäriasemalla. Unaja sai antibiootin, mutta ollessaan niin nuori tulehduskipulääkettä sille ei voinut vielä määrätä. Pentu oli kivulias ja kuumeinenkin parin päivän ajan. Unaja toipui paiseestaan kuitenkin uskomattoman hyvin näissä parissa päivässä.
Samaan aikaan se alkoi kuitenkin kärsiä toisesta ongelmasta: vasemman takajalan käyttäminen sattui. Unaja oli iässä, jossa se olisi halunnut opetella kävelemään, mutta se alkoi itse välttämään toisen takajalkansa käyttöä lähes kokonaan. Tämä lisäsi kohtuutonta vääntöä ja työtä myös toisen puolen toimivalle jalalle pennun liikkuessa. Kokeillessani vasemman jalan liikeratoja pentu valitti ääreisvenytyksien tekemisistä eikä ylipäätään edes suostunut venyttämään jalkaa kunnolla. Olin huomioivinani myös ulostamisen olevan tuskallisempaa ja pentu hengitti edelleen tiheämmin (kivusta?) vaikka paiseen ei teoriassa pitänyt enää aiheuttaa ongelmaa tai olla enää kuumettakaan. Palasimme eläinlääkäriin konsultoimaan asiaa. Unajan takaosaa kokeiltiin sekä väänneltiin, ja pentu huusi kipua monesta eri venytyksestä tai paineesta vasemmalle puolelle. Kipualue ylettyi aina lonkkaan asti, joka tunnusteltaessakin vaikutti olevan erilainen kuin oikealla puolella. Myös polvi oli jäykempi.
Oirekuvan perusteella pääteltiin kyseessä olevan lonkkaluksaatio, vaikkei pennulle tässä iässä ole vielä kehittynyt konkreettista niveltä joka voisi luksoida. Tätä tavataan tyypillisimmin ihmisvauvoilla syntymästä ja hoidetaan ilmeisesti lastalla/tuella/ei mitenkään, mutta näin pienten koiranpentujen kohdalla ongelmaa ei juurikaan tavata. Etsiessämme konsultaatiota samasta vaivasta saatiin kuulla vain yksi huono kokemus toisaalta, jota ei oltu saatu korjattua.
Ottamieni videomateriaalien, kuvien jne perusteella Unajan ”lonkka” oli mennyt sijoiltaan 27.-29.10. välisenä aikana, mutta pentu oli paiseen takia niin väsynyt ja hiljainen ettei se liikkunut pariin päivään kovin paljoa, joten huomasin ongelman vasta tiistaina 29.10. kun viimein Unaja alkoi toipua paiseesta ja halusi nousta jaloilleen. Unajan koko takaosa oli siis alunperin ollut normaali ja pentu käytti aiemmin vasentakin takajalkaansa hyvin kiipeillessään mm. emänsä kaulan ylitse sekä muutoinkin liikkuessaan. Mitään traumaa ei ole tiedossa, muttei sen mahdollisuus ole poissuljettu kun pentulaatikko jäi satunnaisesti pariksi tunniksi kerrallaan välillä vahtimatta.
Lonkkaluksaation ollessa kyseessä aikuisillakin koirilla ennuste riippuu paljolti siitä miten pian lonkka saadaan takaisin paikoilleen, pennulla taasen koko lonkkamalja ei pääse kehittymään jos vastakappale ei ole oikeassa paikassa. Kun vaakakupin toisella puolella painoi eutanasia, niin tottakai me edes kokeiltiin – Unaja rauhoitettiin ja sen lonkka yritettiin asettaa takaisin oikeille sijoilleen. Takeita ei alunperinkään ollut tultaisiinko se saamaan ja pysyisikö se, koska näin pienelle pennulle lastan/tuen asettaminen on puoli mahdottomuus. Kun lonkka tuntui suhteessa edes vähän paremmin asettuneelta (polvi silti kirrasi venytystä vastaan) otettiin Unajasta vielä röntgenkuva rauhoituksessa, hereillä kun se ei ollut onnistunut; pentua ei saanut suoristettua ja jalkoja venytettyä riittävästi kuvaan, kun sitä sattui liikaa.
Röntgenkuva puhui isosti puolestaan: reisiluu vasemmalla puolella ei siltikään ollut ’riittävän lähellä’ oikeaa paikkaa ja oli jo nyt havaittavissa että sieltä puuttui oleellinen pieni luuston osa (kuvassa nuolella merkitty oikealle puolelle), jonka ympärille lonkkamaljan tulisi aikoinaan rakentua. Reisiluun pää myös kuvan perusteella näyttää hieman ns. syöpyneeltä, joskin kuvanlaatu on mitä on. Mutta tuon luuston osan puuttuessa ja muutenkin tilannetta katsoen Unajalle ei olisi koskaan rakentunut kunnollista lonkkaa, ja polvikin oli ehtinyt hetken käyttämättömyyttään jollain tapaa suoristua/vioittua melko kelvottomaksi.
Unajan kivut ja tulevaisuus huomioiden, Unajaa ei tästä rauhoituksesta enää herätetty vaan se päästettiin sateenkaarisillalle. ♥
Aiheeseen liittyvää kuva- ja videomateriaalia Unajan 2vko kuvagallerian ongelmat-kansiossa.
ISÄ: Diamondfox Monsieur Cascade ”Vito” Lonkat A/A DM kantaja, MDR1 kantaja Näyttelyistä EH Vito on hyvähermoinen ja järkevä nuori koira sekä tosi monipuolinen harrastuskoira. Sen perusolemus on hyvin rauhallinen, mutta se syttyy helposti kaikenlaiseen tekemiseen sekä on hyvin sosiaalinen ja iloinen, jatkuva hännänheiluttaja. Mitkään äänet eivät haittaa, ei kilinät eikä kolinat, eli sillä ei ole ilmennyt ääniherkkyyttä. Vito on perusterve ja sillä ei ole mm. allergiaa eikä herkkävatsaisuutta. Harrastuksissaan Vito on motivoitavissa sekä lelulla että namilla. Tykkää myös paljon vetoleikeistä. Viton ykkösharrastus on rally-toko, jossa se on saavuttanut jo RTK4-tittelin ja treenaa nyt valiotuloksien tavoittelua varten. Agilityä treenaa kakkoslajina säännöllisesti, myös siitä Vito tykkää ja on edistynyt tässäkin lajissa jo lähes kisavalmiiksi. Vito on näiden lisäksi treenannut NoseWorkia, johon sillä olisi myös luontaisia lahjoja. |
EMÄ: Clingstone’s Key To Fame ”Valpuri”
Lonkat B/B DM terve Näyttelyistä Suomesta SERT, ulkomailta RU MVA Valpuri on helppo ja mutkaton koira niin arjessa kuin reissun päällä. Se tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa ja sulautuu erilaisiin laumoihinkin helposti eikä provosoidu suotta. Valpurin kanssa ei ole tavoitteellisesti harrastettu mitään, mutta se on käynyt muutamia kertoja kokeilemassa mm. agilityä ja osoittanut olevansa reipas ja nopeaoppinen treenikaveri, jonka kanssa on miellyttävä touhuta. Se palkkautuu erinomaisesti sekä ruoalla että lelulla taistellen. Valpuri on omistajansa ilo ja valo, joka jaksaa aina ilahduttaa monilla omilla hauskoilla tavoillaan. Esimerkiksi aina kotiin tullessa se tulee lelu suussa vastaan ja joka ilta se käpertyy aivan viereen nukkumaan, vaikkei varsinaisesti muuten välitä rapsutteluista. Valpuri myös rakastaa koko sydämestään omaa isäänsä, joka asuu sen kanssa samassa laumassa. |
Diamondfox Monsieur Cascade blue merle, A/A, CEA-vapaa, distichiasis |
ii. Talcott Timmy Tiptoes tricolour, A/A, CEA-vapaa |
iii. Adarstern Tangled Up In Blue |
iie. Talcott Tableau | ||
ie. Dane Amor Coco Mademoiselle blue merle, A/A, CEA-vapaa |
iei. Bell Pepper’s Ghost Buster | |
iee. Linnanneidon Isebel | ||
Clingstone’s Key To Fame tricolour, B/B, CEA-vapaa |
ei. Sandcastle’s Save The King soopeli, A/A, CEA-vapaa |
eii. Rowvale River Raider |
eie. Sandcastle’s Tickled Pink | ||
ee. Clingstone’s Famous Footstep soopeli, A/A, CEA-vapaa |
eei. Clingstone’s No Doubt | |
eee. Shulune Imperial Faberge |