A-pentue

Pentueen kuvagalleria 0-7vk

https://jucaides.kuvat.fi/kuvat/Litters/Jucaides+A/

Esittelyssä Solmunen…

Säkältään noin 58-senttinen Solmu on tasapainoinen, supersosiaalinen ja varma yhä nuori uros. Ihmisiä kohtaan se on hyvin avoin, jokaista pitäisi rakastaa aivan kamalasti ja siltä saa varmasti aina rakkauden täyteisen vastaanoton.
Näyttelyissä käymisen lisäksi Solmusen kanssa on tehty kotona satunnaisesti tokojuttuja ainakin toistaiseksi tavoitteettomasti, siltä löytyy kuitenkin paljon potentiaalia ja moottoria kaikenlaisiin harrastuksiin. Miellyttämishaluinen ja halukas työskentelemään. Solmu on erittäin ahne, joten se palkkautuu ruualla erittäin hyvin ja syttyy myös vetoleikeistä, näin ollen palkkaaminen onnistuu hyvin myös lelulla. Solmusella on kiva ote ja se ylläpitää leikkimistä hyvin.

Muita uroksia kohtaan Solmu on ollut tasaisen varma. Reviiristään se on tietoinen, muttei jaksa pörhenellä muille ellei toinen uros vaikuta päällekäyvältä. Toimeen se on tullut aivan kaikkien kanssa ja on innolla haastamassa leikkimään. Kuuliainen myös vapaana pidettäessä eikä lähde sosiaalisuudestaan huolimatta vieraiden koirien luokse luvatta.

Kotona Solmunen on ollut helppo koira, osaa rauhoittua, mutta kun lähdetään tekemään varmasti tekee ja toimii. Näyttelyissä se on ollut ihanteellinen kumppani, sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Niin matkustamiseen, sisä- kuin ulkonäyttelyihin, meluun ja melskeeseen. Mitään se ei ole osannut pelätä, ilotulitteet ja paukkeet ottaa lunkisti. Ei ole myöskään erityisen äänekäs. Laumassa yhtyy haukkuun jos muu lauma tekee aloitteen, normaalisti on hiljainen eikä reagoi ärsykkeisiin. Satunnaisesti näyttelypaikoilla saattaa komentaa parilla haukulla tylsyyksissään. Kotioloissa ölisee ja juttelee hyväntahtoisesti, kuten moni collie yleensäkin.

Esittelyssä Veila…

Veila on säkäkorkeudeltaan vain 51-senttinen pienikokoinen narttu, mutta sitäkin pippurisempi luonteeltaan ja lausahdus ”pieni mutta pippurinen” kuullaan Veilaa koskien usein myös monen vieraan suusta. Se on ollut pienestä pitäen hyvin energinen ja helposti motivoitavissa treenitilanteissa erityisesti ruoalla (todella ahne), olen kuitenkin itse päättänyt olla palkkaamatta sitä kesken treenin lelulla > leikkii upeasti, mutta ylikierrostuu liikaa.
Treenaamme huviksemme ja aktivoinniksi kotona tokon liikkeitä laajasti eri tasoluokista, temppuja sekä säännöllisesti agilityä pääharrastuksenamme. Agilityssä vauhtia tuntuu löytyvän kerta kerralta enemmän, mutta huonona ohjaajana olen saanut koiralta muutaman kerran äänikommenttia kesken radan kierrosten noustessa. Aina valmis toimintaan ja nopea oppimaan, vaikka sitä blondiksi välillä väitänkin.

Negatiivisin puoli Veilassa on sen halu käyttää ääntään, rakastaa huutaa ja antaa sen myös kuulua. Haukkuu lähinnä tilanteissa, jotka saavat sen innostumaan tavalla tai toisella, esimerkiksi vieraiden tullessa sisälle (en hyväksy tätä, kertaamme jatkuvasti hiljentymistä) tai lelua heittäessä. Ei kuitenkaan mölise esimerkiksi agilitykentän laidalla. Asun koirieni kanssa pienkerrostalossa eikä Veila hauku tavanomaisille käytävän äänille tai vahdi parvekkeella kesäisin vaikka onkin suhteellisen äänekäs koira. Örisee ja mörisee paljon itsekseenkin esim. leikkiessään yksin tai tyytyväisenä leveillessään sohvalla.

Veila on tottunut näkemään ja tapaamaan jatkuvasti erilaisia vieraita koiria ja se on sopeutunut suhteellisen helposti uusien laumojen keskelle tai hyväksynyt uudet koirat meidän kotiimme. Saattaa osoittaa ensi kertaa toisen koiran tavattaessaan dominoivia eleitä, mutta ei aloita riitaa. Puolustautuu kyllä tarvittaessa, harvemmin alistuu. Tottunut pieniin jyrsijöihin (hiiret, rotat), vapaana asunnossa liikkuviin kaneihin sekä kissoihin. Helppo matkakaveri myös julkisessa liikenteessä, ei stressaa eikä aristele alustoja ja sopeutuu tungoksenkin keskelle. Ihmisiä kohtaan sydämellinen ja avoin, tottunut kaiken ikäisiin lapsiin. Aina ei ehdi pysähtyä kunnolla rapsuteltavaksi, mutta pusuja saa jokainen joka niitä suostuu ottamaan vastaan. Mitä parhain ”kainalokoira” sohvan kulmaan..